Tässä blogissa tulen julkaisemaan epäsäännöllisen säännöllisesti kirjoittamiani historia-aiheisia kirjoituksia ynnä muuta mitä mieleeni saattaa pälkähtää.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fasismin historiasta 1800-luvun lopulta 1920-luvulle

Johdanto Yhdysvaltalaisen historioitsijan ja politiikantutkijan Robert O. Paxtonin mukaan fasismi oli 20. vuosisadan merkittävin poliittinen innovaatio, ja syynä suureen osaan sen kauheuksista. Muut läntisen kulttuurin merkittävät poliittiset aatteet – konservatismi, liberalismi ja sosialismi – olivat saavuttaneet kypsyyden 1700-luvun lopun ja 1800-luvun puolivälin välisellä ajanjaksolla, mutta fasismi oli vielä 1890-luvulla täysin kuvitelmatonta. 1 Paradoksaalista kyllä, maailmansotien välissä vaikuttanut kiihkonationalistinen ja kansallista identiteettiä korostava fasismi oli paneurooppalainen, ellei jopa globaali ilmiö. Tässä esseessä tarkastelen fasismin luonnetta, sen aatteellisia lähtökohtia ja laukaisevia tekijöitä. Esseen lähde- ja tutkimuskirjallisuutena olen käyttänyt Roger Griffinin toimittamaa kokelmateosta Oxford Readers: Fascism , Robert O. Paxtonin kirjoittamaa tutkimusta The Anatomy of Fascism ja Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen yhdessä kirjo...
Lue lisää

Venäjän poliittinen kehitys 1800-luvun puolivälistä bolsevikkien vallankaappaukseen: vaillinaiset reformit syynä demokratian juurtumattomuuteen.

  Tyhjästä, surkeasta taulusta ihmiskunnan pelastajaksi – ”Venäjän idea” 1800-luvulla. Nykymuotoisen keskustelun ”Venäjän olemuksesta” voidaan katsoa alkaneen Napoleonin sotien jälkeisenä aikana. 1700-luvun valistusideologia, usko järjen universaalisuuteen, oli menettänyt uskottavuutensa Ranskan verisen vallankumouksen ja Napoleonin sotien myötä. [1] Koettiin, että Eurooppa oli jakautunut kahtia: moderniin, valistuneeseen Länsi-Eurooppaan ja Itä-Eurooppaan, joka näyttäytyi muuttumattomana ja takapajuisena, jossa lännessä tapahtuneet kehitysaskeleet näyttivät olevan mahdottomia. [2] Omaperäinen ja ristiriitainen, valtiovallan mielisairaaksi joutunut historianfilosofi Pjotr Tsaadajev (1794 – 1856) esitti 1830-luvulla, että Venäjä oli jäänyt osattomaksi historiasta, jäänyt historiankulussa sivuun antamatta sille minkäänlaista panosta. Tsaadajevin ajattelu haastoi valtiovallan itsevaltiutta ihannoivan itsevaltius-ortodoksia-kansallishenkisyys -opin luoden uusia uria asettamalla kys...
Lue lisää

Saksalaisesta salaisen poliisin diktatuurista

Johdanto 56 vuoden ajan, vuodesta 1933 vuoteen 1989, joutuivat miljoonat ja taas miljoonat saksalaiset elämään totalitaristisen järjestelmän salaisen poliisin valvovien silmien alla. Vuodesta 1933 vuoteen 1945 tämä salainen poliisi oli kansallissosialistisen Saksan valtakunnan Gestapo ( Geheime Staatspolizei , salainen valtionpoliisi) ja vuodesta 1950 vuoteen 1989 Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle perustetun Saksan demokraattisen tasavallan Stasi ( Ministerium für Staatssicherheit , valtion turvallisuusministeriö). Gestapon ja Stasin välille ei kuitenkaan voi vetää yhtäläisyysmerkkiä – siinä missä Gestapo jätti jälkeensä röykkiöittäin ruumiita jätti Stasi jälkeensä röykkiöittäin asiakirjakansioita 1 – molemmat kuitenkin olivat totalitaristista hallintoa pönkittäviä organisaatioita. Vaikka kansallissosialistisen Saksan (tästä eteenpäin Natsi-Saksa) ja kommunistisen Saksan demokraattisen tasavallan (tästä eteenpäin DDR, l. Deutsche Demokratische Republik ) ideologiset lähtök...
Lue lisää