Maisteri Karppinen

  Tämä essee käsittelee kansallissosialistisen Saksan propagandaa ja eritoten vuosina 1933-1938 pidettyjä Nürnbergin puoluepäiviä teoreettisena viitekehyksenään mm. Hans Maierin, Michael Burleighin ja Randall L. Bytwerkin tulkinta kansallissosialismista kvasi-uskontona tai sekulaarina uskontona. Kansallissosialistisen Saksan ja Saksan Demokraattisen Tasavallan propagandaa käsittelevässä kirjassaan Bending Spines Bytwerk esittää että verrattuna demokraattisiin valtioihin totalitarististen valtiokoneistojen propaganda on lähempänä propagandan kirkollista alkulähdettä. Tästä näkökulmasta katsoen Nürnbergin puoluepäiviä voidaan ymmärtää kansallissosialistisen ”uskon” suurimpana messuna jonka tehtävänä oli niin esitellä kuin valaa uskoa kansallissosialismin opinkappaleisiin. Länsimaisten demokratioiden poliittisten puolueiden aatteiden ja tavoitteiden eroavaisuutta kansallissosialismiin kuvaili tuleva propagandaministeri Joseph Goebbels vuonna 1928 seuraavasti: On mahdotonta löytää m...

Johdanto 56 vuoden ajan, vuodesta 1933 vuoteen 1989, joutuivat miljoonat ja taas miljoonat saksalaiset elämään totalitaristisen järjestelmän salaisen poliisin valvovien silmien alla. Vuodesta 1933 vuoteen 1945 tämä salainen poliisi oli kansallissosialistisen Saksan valtakunnan Gestapo ( Geheime Staatspolizei , salainen valtionpoliisi) ja vuodesta 1950 vuoteen 1989 Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle perustetun Saksan demokraattisen tasavallan Stasi ( Ministerium für Staatssicherheit , valtion turvallisuusministeriö). Gestapon ja Stasin välille ei kuitenkaan voi vetää yhtäläisyysmerkkiä – siinä missä Gestapo jätti jälkeensä röykkiöittäin ruumiita jätti Stasi jälkeensä röykkiöittäin asiakirjakansioita 1 – molemmat kuitenkin olivat totalitaristista hallintoa pönkittäviä organisaatioita. Vaikka kansallissosialistisen Saksan (tästä eteenpäin Natsi-Saksa) ja kommunistisen Saksan demokraattisen tasavallan (tästä eteenpäin DDR, l. Deutsche Demokratische Republik ) ideologiset lähtök...