Maisteri Karppinen

Johdanto 56 vuoden ajan, vuodesta 1933 vuoteen 1989, joutuivat miljoonat ja taas miljoonat saksalaiset elämään totalitaristisen järjestelmän salaisen poliisin valvovien silmien alla. Vuodesta 1933 vuoteen 1945 tämä salainen poliisi oli kansallissosialistisen Saksan valtakunnan Gestapo ( Geheime Staatspolizei , salainen valtionpoliisi) ja vuodesta 1950 vuoteen 1989 Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle perustetun Saksan demokraattisen tasavallan Stasi ( Ministerium für Staatssicherheit , valtion turvallisuusministeriö). Gestapon ja Stasin välille ei kuitenkaan voi vetää yhtäläisyysmerkkiä – siinä missä Gestapo jätti jälkeensä röykkiöittäin ruumiita jätti Stasi jälkeensä röykkiöittäin asiakirjakansioita 1 – molemmat kuitenkin olivat totalitaristista hallintoa pönkittäviä organisaatioita. Vaikka kansallissosialistisen Saksan (tästä eteenpäin Natsi-Saksa) ja kommunistisen Saksan demokraattisen tasavallan (tästä eteenpäin DDR, l. Deutsche Demokratische Republik ) ideologiset lähtök...

Johdanto Yhdysvaltalaisen historioitsijan ja politiikantutkijan Robert O. Paxtonin mukaan fasismi oli 20. vuosisadan merkittävin poliittinen innovaatio, ja syynä suureen osaan sen kauheuksista. Muut läntisen kulttuurin merkittävät poliittiset aatteet – konservatismi, liberalismi ja sosialismi – olivat saavuttaneet kypsyyden 1700-luvun lopun ja 1800-luvun puolivälin välisellä ajanjaksolla, mutta fasismi oli vielä 1890-luvulla täysin kuvitelmatonta. 1 Paradoksaalista kyllä, maailmansotien välissä vaikuttanut kiihkonationalistinen ja kansallista identiteettiä korostava fasismi oli paneurooppalainen, ellei jopa globaali ilmiö. Tässä esseessä tarkastelen fasismin luonnetta, sen aatteellisia lähtökohtia ja laukaisevia tekijöitä. Esseen lähde- ja tutkimuskirjallisuutena olen käyttänyt Roger Griffinin toimittamaa kokelmateosta Oxford Readers: Fascism , Robert O. Paxtonin kirjoittamaa tutkimusta The Anatomy of Fascism ja Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen yhdessä kirjo...