Maisteri Karppinen

  Tässä esseessä käsittelen Saksan demokraattisen tasavallan (DDR, Itä-Saksa) ulkomaantiedustelupalvelun ( Hauptverwaltung Aufklärung , HVA) kylmän sodan aikaista toimintaa Afrikassa. Esseen alkuperäislähteenä ovat aikakautensa tehokkaimmaksi vakoilupäälliköksi kutsutun, HVA:ta vuodesta 1953 vuoteen 1986 johtaneen Markus Wolfin (1923 – 2006) muistelmat Memoirs of a Spymaster . Muistelmissaan Wolf kuvaa NVA:n toimintaa erittäin seikkaperäisesti omistaen yhden luvun niin omalle henkilökohtaiselle kuin NVA:n toiminnalle ns. kolmannen maailman maissa. Vaikka Wolf muistelmissaan piirtää johtamansa organisaation toiminnasta siloitellun kuvan tarjoaa muistelmat ainutlaatuisen näkökulman kapitalistisen lännen ja kommunistisen idän tiedustelupalveluiden kylmän sodan aikaiseen ”näkymättömään sodankäyntiin”. Taustoittavana kirjallisuutena on Elizabeth Schmidtin Foreign intervention in Africa – From the Cold War to the War on Terror , John Lewis Gaddisin The Cold War ja Robert Servicen Comra...

Tässä esseessä tarkastelen kuinka suomalaiset vasemmistolehdet kirjoittivat talvisodasta 10 ja 20 vuotta sen jälkeen. Suomen työväenliike oli jakautunut vuoden 1918 sisällissodan jälkeen maltillisiin sosiaalidemokraatteihin ja vallankumouksellisiin kommunisteihin, kommunistien julkisen toiminnan ollessa kiellettyä vuosien 1918 ja 1944 välisenä aikana. Aina vuodesta 1918 lähtien olivat kommunistien ja sosiaalidemokraattien välit todella huonot, kommunistien pitäessä sosiaalidemokraatteja luokkapettureina ja sosiaalidemokraattien pitäessä kommunisteja syypäinä sisällissodan katastrofiin – Suomesta Neuvosto-Venäjälle sisällissodan loppuvaiheessa paenneet vallankumousjohtajat perustivat Suomen kommunistisen puolueen SKP:n Moskovassa 1918. Vuonna 1944 Neuvostoliiton kanssa solmitun välirauhansopimuksen myötä kommunistit saivat lailliset toimintaoikeudet Suomessa. Ensimmäisissä sodanjälkeisissä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1945 sai kommunistien hallitsema SKDL 49 kansanedustajaa sosiaal...